Saamelaiset, jotka ovat alkuper\u00e4iskansa Suomen Lapin, keskisen Ruotsin, keski-Norjan ja Ven\u00e4j\u00e4n Kuolan niemimaan alueella, pit\u00e4v\u00e4t useita paikkoja pyhin\u00e4 ja merkityksellisin\u00e4. N\u00e4it\u00e4 paikkoja kutsutaan ”seidoiksi” ja ne ovat olleet osa saamelaisten perinteist\u00e4 uskontoa ja kulttuuria vuosisatojen ajan. Suhdetta seitaan voidaan pit\u00e4\u00e4 suhteellisen tasa-arvoisena ja vastavuoroisena. Ihminen kunnioitti seitaa ja uhrasi sille – seidan tuli vuorostaan antaa menestyst\u00e4 elinkeinossa. Toimimaton huono seita saatettiin hyl\u00e4t\u00e4 ja huonosti seitaa kohtaan k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4 ihminen saattoi sairastua tai kohdata ep\u00e4onnea.<\/p>\n
Kiviseidat ovat olleet yleens\u00e4 muusta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 selke\u00e4sti erottuvia erikoisia kalliomuodostelmia tai isoja luonnonkivi\u00e4. Puuseitoja tehtiin erikoisia puita karsimalla, laittamalla puup\u00f6lkky tai kanto sopivaan asentoon, joskus jopa kaivertamalla puuhun ihmishahmoja. Puuseita oli usein pyhien saivoj\u00e4rvien l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4. Seitoina on ollut my\u00f6s tuntureita, vaaroja, kalliopahtoja ja erikoisia rotkoja.<\/p>\n
Jokaisella saamenkyl\u00e4ll\u00e4 oli aikoinaan oma seita ja uhripaikat seidan vieress\u00e4. Kristinuskoon k\u00e4\u00e4ntymisen j\u00e4lkeen 1600-1700 -luvuilla seidat alkoivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Kirkon mielest\u00e4 saamelaisten seidat ja jumalat olivat ep\u00e4jumalanpalvelusta ja siksi moni seita tuhottiin.<\/p>\n
Taatsi on yksi Saamenmaan tunnetuimmista seidoista. Se on luonnon muovaama kymmenisen metri\u00e4 korkea yl\u00f6sp\u00e4in kapeneva kivipaasi ja sijaitsee Kittil\u00e4ss\u00e4 Taatsinj\u00e4rven rannalla. L\u00e4hell\u00e4 seitakive\u00e4 on Taatsinkirkkona tunnettu pystysuora kallio, jota on uhrimenojen ohella k\u00e4ytetty peuranpyyntipaikkana. Alueelta on l\u00f6ydetty mm. kivikautisia asuinpaikkoja ja muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6salue kuuluu valtakunnallisesti merkitt\u00e4viin kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ihin. Alue on Mets\u00e4hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 suojeltu suojelumets\u00e4.<\/p>\n
Saamelaisten kulttuurin ja paikkoihin, kuten seitoihin, liittyv\u00e4n kulttuuriperinn\u00f6n s\u00e4ilyminen liittyy kiinte\u00e4sti Yl\u00e4-Lapin ikimetsien s\u00e4ilyminen. Saamelaisten asuinalueiden mets\u00e4t ovat viimeisi\u00e4 koskaan hakkaamattomia luonnonmetsi\u00e4 Euroopassa. Osa on suojeltu, mutta paljon on viel\u00e4 suojelematta.<\/p>\n