Kuvaus
Turun linna on perustettu 1200-luvun lopulla, kun Etelä-Suomi liitettiin Ruotsin vallan alle. Perustajan tarkka nimi ei ole tiedossa, mutta Ruotsia hallitsi silloin Bjälbo-suku. Aurajoen saareen rakennettiin Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja sotajoukkojen linnaleiri, joka myöhemmin kasvoi ja laajeni suureksi kiviseksi valtakunnanlinnaksi. Maankohoamisen takia saari liittyi mantereeseen ja harva huomaa nykyisin sen joskus olleen saarella.
Päälinnan loiston aika oli 1500-luvulla, kun sitä käytettiin asuinrakennuksena sotajoukkojen siirryttyä esilinnaan ja vallituksille. Erityisesti Juhana-herttuan aikana linnan hovielämä oli loisteliasta ja Suomen oloissa ainutlaatuista. Linnan juhlat ja vakaat olot loppuivat valtataistelujen takia, joiden aikana mm. linnaa piiritettiin ja se toimi vallasta syöstyn kuningasparin vankilana. Päälinna rappeutui ja tuhoutui pahoin tulipalossa 1600-luvun alussa, mutta elämä linnan alueella jatkui kuitenkin esilinnassa. Esilinnan loiston aika oli kenraalikuvernööri Pietari Brahen valtakautena. Esilinna oli aikojen kuluessa sekä Ruotsin että Venäjän armeijan käytössä ja toimi myös vankilana.
1800-luvun lopulla Turun kaupungin historiallinen museo alkoi toimia esilinnassa ja linnojen restaurointia suunniteltiin. Päälinnan restaurointi aloitettiin kuitenkin vasta 1946 ja se kesti yli 15 vuotta. Suurin osa linnan huoneista on korjattu alkuperäisiksi, ja linnassa toimii Turun kaupungin historiallinen museo. Linna on hyvin suosittu turistikohde, ja se on yksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
