Kuvaus
Kaikille maakunnille on valittu kukka (tai kasvi), joka edustaa alueen tyypillistä kasvikuntaa.
Kangasvuokko on Etelä-Karjalan maakuntakasvi, ja se kasvaa Salpausselkien karuilla harjumäntykankailla. Kangasvuokko on rauhoitettu luonnonsuojelulailla, ja sen (tai sen siementen) kerääminen tai siirtäminen on kielletty. Kangasvuokko on luokiteltu vaarantuneeksi Suomessa; laji on vähentynyt kasvupaikkojen vähenemisen ja keräilyn takia. Kasvin siirtäminen omaan puutarhaan ei onnistu, vaan kasvi kuolee siirrossa.
Kangasvuokko on matala, 6–20 cm korkea, ja se kukkii aikaisin, huhti–kesäkuussa. Kasvin ainavihannat lehdet ovat ruusukkeena, josta lehdettömät kukkavarret kasvavat. Suuret, noin 6 cm leveät kukat ovat yksittäin, ja kukkien alapuolella varressa on suojuskiehkura. Kehälehdet ovat sisältä valkeita, ja niiden ulkopinta on usein violetinsävyinen ja ruskean karvan peittämä. Kukkavarressa on vaalea karvoitus, ja varsi kasvaa kukinnan jälkeen jopa 30 cm pitkäksi. Kangasvuokko risteytyy helposti hämeenkylmänkukan kanssa, jolloin risteymän ominaisuudet vaihtelevat suuresti kummankin emokasvin välillä.
